On ihana saapua kotiin virkistävän loman päätteeksi! Kotiovella vastaan leijailee tuttu, aromikas kissanvirtsan tuoksu. Naurahdan, kukahan karvapörröistä on yllättänyt minut tällä kertaa. Lasken matkalaukkuni pahaa aavistamatta oven viereen vain löytääkseni viimeisen ansan muutaman tunnin kuluttua laukun alta. Kuinka nerokasta! Mutta sitä ennen alkaa tehokas säntäily ympäri asuntoa.
Vanhat syötit ovat toimineet: tyhjä pesuvati, muovipussi ja johtokasa. Nämä olin jo entuudestaan osannut sijoitella helposti puhdistettavien pintojen päälle. Kissavahdin ansiosta hiekkalaatikot hohtavat tyhjyyttään - tosin ehkä niissä ei ole tulosta ollutkaan. Olen huomannut, että uusia paikkoja ei enää montaakaan löydy, olen edistynyt asuntoni järjestäjänä. Muutama vaikeammin tavoitettava kohde löytyy pöytien alta, mutta se on yksi mikrokuituliinan huiskaus vain.
Tuoksuihin tepsii mielestäni parhaiten tuttu ja turvallinen mäntysuopa. Olen tehnyt suihkupulloihin valmista suopavesiliuosta. Pehmeän ja imukykyisen mikrokuituliinan avulla lähtee kuivunutkin virtsa. Kissanvessoja on 1+1 kissaa kohden, kissavahti siivoaa ne päivittäin ja itse pesen vessat kerran kuukaudessa. Tästä voisinkin blogata jatkossa, vai mitä, lukijani?
Illalla käperryn sohvalle tuikkujen valaistessa ja silittelen pehmoturkkeja. Stressihän meillä kaikilla on matkustamisesta ja erosta. Omani ei vain ilmene yhtä voimakkaasti, kuin pysyviä hätämerkkejä jättävillä harjahännillä. Pehmeä kehräys valtaa ajatukseni ja taidanpa torkahtaa hetkisen kissojeni seurassa ennen yöunia. Hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti