Aamulla puolisoni kuiskaa napsauttamaan autolämmityksen päälle. Silkkihäntäiset kissat pyörivät jaloissa, kuinka sileältä ja pehmeältä niiden turkit tuntuvatkaan paljaita sääriäni vasten. Käyn tuulikaapissa napsauttamassa virran kytkimestä päälle. Kiiruhdan aamutoimilleni ja miukumaukujat valittavat huonoa tuuriaan keittiössä ruokakuppien vieressä.
Myöhemmin tuulikaapista kuuluu ärräpäitä ja kolinaa. Kissanpissan tuoksu tuntuu jo ovella. Olin jättänyt oven hiukan raolleen ja takkuturkit olivat löytäneet lenkkikenkien ja henkarista pudonneen takin muodostamasta pesästä hyvän kissanvessan.
Haistelen kumisaappaat, lenkkikengät, nahkakengät, talvikengät, sandaalit ja maton. Haistelen muovipussin, jääkiekkomailan, kenkätelineen, urheilukassin ja käsilaukun. Kymmenet tuoksut tulvahtavat aistisolukkoihini. Kissanvirtsasta nenä tukkeutuu ihmeellisellä nopeudella. Vain yksi nuuskaus ja mietin, onko pisua nenässäni. Pesen nenän, huulet, naaman, kädet, polvet.
Haen vaatekomerosta uudet vaatteet. Täälläkinkö!! Haistelen kirpparia odottavan kassin. Haistelen käsilaukun, kirjan, pörrölelun, vyön, tuikkukupin, kengät, sukkahousut, äitiysfarkut, farkut, farkut, nappipussin, kengännauhat, tarrakirjan, tupperinkipon, karttapallon, värikynät, dvd:n. Kissanvirtsasta nenä tukkeutuu ihmeellisellä nopeudella. Haistelu oli aivan turhaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti